... Älä kysy minne johtaa tie!
Ollaan käyty nyt siis jo kolme päivää peräkkäin maastoilemassa, ja ensimmäisestä kerrasta olikin viime postauksessa vähän näyttöä. Toissapäivänä oli luultavasti ihan ensimmäinen kerta, kun Baronilla mentiin ilman toista hevoskaveria maastoon. Venla siis oli mukana näinä kaikkina kolmena päivänä ja talutti aina asfalttitiet, kun poni oli melko säikkynä. Ihan hyvin se kuitenkin meni, näin ekaksi kerraksi.
Eilen päätettiin käydä hieman kahlaamassa merellä. Poni meni ihan hienosti, mutta säpsähteli aina välillä matkan varrella, niin meno, kuin tulomatkallakin. Enimmäkseen mentiin vain käyntiä, mutta joissain kohdissa ravattiin ja hieman laukattiinkin, ponin yksinolosta johtuvista jumitteluista huolimatta.
Merellä Bee oli tosi kiva, mutta ensin se ei millään halunnut mennä veteen, joten mentiin sitten peruuttamalla, kun se niin sitä halusi tehdä... Lopussa poni kuitenkin huomasi vedessä laukkailujen jälkeen, että hei, täällähän onkin ihan kivaa!
Venlakin vähän kahlaili, ravaili ja laukkaili. Meni tois hyvin, eikä poni edes jumittanut ratsastajanvaihdoksen jälkeen veteenmenemisessä!
Tänään lähdettiin, tai oikeastaan jo eilen päätettiin lähteä Venlan kanssa meidän kotipihalle vähän ratsastelemaan. Sinne oli siis matkaa vähän päälle kolme kilometriä, ja ihan kiitettävästi siinä sitten sitä aikaa menikin. Välillä Bee taas säikkyi jotain, mutta taluttajan kanssa se meni hyvin.
Ratsastettiin siis matkalla ja meidän pellolla molemmat, eli minä ja Venla, suunnilleen saman verran. Jo aamulla oltiin siis käyty kasaamassa meidän takapihan lyhytruohoiselle pellolle monia maastoesteitä! Niitä siis hypättiin, aluksi Baron oli vähän säikkynä, kun uusi paikkakin oli, mutta sitten alkoi innostua, eikä enään sitten säikkynytkään.
Alussa kieltoja tuli melko paljon, mutta lopussa meni tosi hyvin, sekä minulla, että Venlallakin. Korkein este mitä hypättiin oli noin 70cm. Bartsa alkoi myös kuumuakin aika paljon varsinkin lopussa, mutta pysyi silti hyvin käsissä ja hallinnassa.
Ratsastuksen jälkeen syötettiin Baronia vähän ruoholla, juotettiin se, ja syötiin itsekin. Sen jälkeen matka kävi kohti Venlan kotia, ja sitten taas tallille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti